velallinen

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

velallinen (38)

  1. se, joka on lainannut jklta rahaa, se, joka on velkaa jklle
    velallisen epärehellisyys

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋelɑlˌlinen/
  • tavutus: ve‧lal‧li‧nen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi velallinen velalliset
genetiivi velallisen velallisten
velallisien
partitiivi velallista velallisia
akkusatiivi velallinen;
velallisen
velalliset
sisäpaikallissijat
inessiivi velallisessa velallisissa
elatiivi velallisesta velallisista
illatiivi velalliseen velallisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi velallisella velallisilla
ablatiivi velalliselta velallisilta
allatiivi velalliselle velallisille
muut sijamuodot
essiivi velallisena
(velallisna)
velallisina
translatiivi velalliseksi velallisiksi
abessiivi velallisetta velallisitta
instruktiivi velallisin
komitatiivi velallisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo velallise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
velallis-

Etymologia[muokkaa]

velka + -llinen

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Vastakohdat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]