Siirry sisältöön

vatti

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vatti (5-C)

  1. Pohjanmeren rannikon vuorovesialueen, vattirannikon, maata

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋɑt̪ːi/
  • tavutus: vat‧ti

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vatti vatit
genetiivi vatin vattien
(vattein)
partitiivi vattia vatteja
akkusatiivi vatti;
vatin
vatit
sisäpaikallissijat
inessiivi vatissa vateissa
elatiivi vatista vateista
illatiivi vattiin vatteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vatilla vateilla
ablatiivi vatilta vateilta
allatiivi vatille vateille
muut sijamuodot
essiivi vattina vatteina
translatiivi vatiksi vateiksi
abessiivi vatitta vateitta
instruktiivi vatein
komitatiivi vatteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo vati-
vahva vartalo vatti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • vatti Kielitoimiston sanakirjassa