valkotakkinen
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
valkotakkinen
- sellainen, jolla on valkoinen takki
- valkotakkinen laskettelija
Substantiivi[muokkaa]
valkotakkinen (38) (usein monikkomuodossa)
- psykiatri, psykiatrinen hoitaja
- Rauhalliset valkotakkiset saapuivat ja pukivat hänelle selästä napitettavan.
- Lopulta asia toki selviää, mukavat valkotakkiset miehet saapuvat ja tapaamme Englebyn eräässä laitoksessa jatkamassa tarinaansa.
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | valkotakkinen | valkotakkiset |
genetiivi | valkotakkisen | valkotakkisten valkotakkisien |
partitiivi | valkotakkista | valkotakkisia |
akkusatiivi | valkotakkinen; valkotakkisen |
valkotakkiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | valkotakkisessa | valkotakkisissa |
elatiivi | valkotakkisesta | valkotakkisista |
illatiivi | valkotakkiseen | valkotakkisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | valkotakkisella | valkotakkisilla |
ablatiivi | valkotakkiselta | valkotakkisilta |
allatiivi | valkotakkiselle | valkotakkisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | valkotakkisena (valkotakkisna) |
valkotakkisina |
translatiivi | valkotakkiseksi | valkotakkisiksi |
abessiivi | valkotakkisetta | valkotakkisitta |
instruktiivi | – | valkotakkisin |
komitatiivi | – | valkotakkisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | valkotakkise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
valkotakkis- |