validius

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

validius (40)[1]

  1. se, että on validi

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋɑliˌdius/ tai /ˈʋɑlidiu̯s/
  • tavutus: va‧li‧di‧us / va‧li‧dius

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi validius validiudet
genetiivi validiuden validiuksien
partitiivi validiutta validiuksia
akkusatiivi validius;
validiuden
validiudet
sisäpaikallissijat
inessiivi validiudessa validiuksissa
elatiivi validiudesta validiuksista
illatiivi validiuteen validiuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi validiudella validiuksilla
ablatiivi validiudelta validiuksilta
allatiivi validiudelle validiuksille
muut sijamuodot
essiivi validiutena validiuksina
translatiivi validiudeksi validiuksiksi
abessiivi validiudetta validiuksitta
instruktiivi validiuksin
komitatiivi validiuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo validiude-
vahva vartalo validiute-
konsonantti-
vartalo
validiut-

Etymologia[muokkaa]

sanan validi vartalosta validi- ja suffiksista -us

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40