vakuuttava
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
vakuuttava
- joka vaikuttaa uskottavalta tai varmalta
- Tulokset eivät olleet vakuuttavia.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈʋɑkuːt̪ˌt̪ɑʋɑ/
- tavutus: va‧kuut‧ta‧va
Käännökset[muokkaa]
1. vakuuttava
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
vakuuttava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä vakuuttaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vakuuttava | vakuuttavat |
| genetiivi | vakuuttavan | vakuuttavien (vakuuttavain) |
| partitiivi | vakuuttavaa | vakuuttavia |
| akkusatiivi | vakuuttava; vakuuttavan | vakuuttavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vakuuttavassa | vakuuttavissa |
| elatiivi | vakuuttavasta | vakuuttavista |
| illatiivi | vakuuttavaan | vakuuttaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vakuuttavalla | vakuuttavilla |
| ablatiivi | vakuuttavalta | vakuuttavilta |
| allatiivi | vakuuttavalle | vakuuttaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vakuuttavana | vakuuttavina |
| translatiivi | vakuuttavaksi | vakuuttaviksi |
| abessiivi | vakuuttavatta | vakuuttavitta |
| instruktiivi | – | vakuuttavin |
| komitatiivi | – | vakuuttavine |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- vakuuttava Kielitoimiston sanakirjassa