vakuus

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vakuus (40)

  1. (oikeustiede) sopimuksen tai lainkohdan perusteella määräytyvä vastapuolelle koituvan vahingon varalle asetettava pantti

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi vakuus vakuudet
genetiivi vakuuden vakuuksien
partitiivi vakuutta vakuuksia
akkusatiivi vakuus; vakuuden vakuudet
Sisäpaikallissijat
inessiivi vakuudessa vakuuksissa
elatiivi vakuudesta vakuuksista
illatiivi vakuuteen vakuuksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi vakuudella vakuuksilla
ablatiivi vakuudelta vakuuksilta
allatiivi vakuudelle vakuuksille
Muut
essiivi vakuutena vakuuksina
translatiivi vakuudeksi vakuuksiksi
abessiivi vakuudetta vakuuksitta
instruktiivi vakuuksin
komitatiivi vakuuksine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]