vainottu
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
vainottu
- (taivutusmuoto) passiivin partisiipin perfekti verbistä vainota
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vainottu | vainotut |
| genetiivi | vainotun | vainottujen |
| partitiivi | vainottua | vainottuja |
| akkusatiivi | vainottu; vainotun |
vainotut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vainotussa | vainotuissa |
| elatiivi | vainotusta | vainotuista |
| illatiivi | vainottuun | vainottuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vainotulla | vainotuilla |
| ablatiivi | vainotulta | vainotuilta |
| allatiivi | vainotulle | vainotuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vainottuna | vainottuina |
| translatiivi | vainotuksi | vainotuiksi |
| abessiivi | vainotutta | vainotuitta |
| instruktiivi | – | vainotuin |
| komitatiivi | – | vainottuine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |