vaino

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Väinö



Wikipedia
Katso myös artikkeli Vaino Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vaino (1)[1]

  1. (oikeustiede) jonkin ihmisryhmän perusoikeuksien tahallinen epääminen ryhmän tai yhteisön ominaisuuksien vuoksi
    juutalaisvaino, kristittyjen vainot
  2. (arkikieltä) jonkun tai jonkin juridisten tai muiden oikeuksien jatkuva tahallinen loukkaaminen
    Pussiahman kanta vaarantui siihen kohdistetun vainon takia.
  3. (vanhentunut) sota

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi vaino vainot
genetiivi vainon vainojen
(vainoin)
partitiivi vainoa vainoja
akkusatiivi vaino; vainon vainot
Sisäpaikallissijat
inessiivi vainossa vainoissa
elatiivi vainosta vainoista
illatiivi vainoon vainoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi vainolla vainoilla
ablatiivi vainolta vainoilta
allatiivi vainolle vainoille
Muut
essiivi vainona vainoina
translatiivi vainoksi vainoiksi
abessiivi vainotta vainoitta
instruktiivi vainoin
komitatiivi vainoine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1