vaaka
 |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- punnittavan kohteen painon (massa) mittaamiseen käytettävä laite
- (yhdyssanan alkuosana) horisontaalinen
- vaakataso, vaakalento
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈʋɑːkɑ/
- tavutus: vaa‧ka
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vaaka | vaa’at |
| genetiivi | vaa’an | vaakojen (vaakain) |
| partitiivi | vaakaa | vaakoja |
| akkusatiivi | vaaka; vaa’an |
vaa’at |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vaa’assa | vaaoissa |
| elatiivi | vaa’asta | vaaoista |
| illatiivi | vaakaan | vaakoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vaa’alla | vaaoilla |
| ablatiivi | vaa’alta | vaaoilta |
| allatiivi | vaa’alle | vaaoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vaakana | vaakoina |
| translatiivi | vaa’aksi | vaaoiksi |
| abessiivi | vaa’atta | vaaoitta |
| instruktiivi | – | vaaoin |
| komitatiivi | – | vaakoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | vaa’a- | |
| vahva vartalo | vaaka- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. punnittavan kohteen painon (massa) mittaamiseen käytettävä laite
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: vaaitsija, vaaittaminen, vaaitus, vaakaus, vaakitsija, vaakitus
- verbit: vaaita, vaakita, vaata
Yhdyssanat[muokkaa]
etuvaaka, henkilövaaka, jousivaaka, keittiövaaka, kirjevaaka, kultavaaka, kymmenysvaaka, käsivaaka, lastenvaaka, sivuvaaka, takavaaka, talousvaaka, tavaravaaka, täsmävaaka, uppovaaka, vaa’ankieli, vaaka-akseli, vaaka-asento, vaakaetäisyys, vaakahuone, vaakajuova, vaakakierre, vaakakuppi, vaakalento, vaakalintu, vaakamanometri, vaakanoja, vaakanävertäjä, vaakapinta, vaakapommitus, vaakaraita, vaakarivi, vaakaseisonta, vaakasuora, vaakasuunta, vaakatahdistus, vaakataso, vaakavarsi, vaakaviiva, vaakaviivoitus, vaakavuoraus, vesivaaka, vipuvaaka
Vastakohta[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- vaaka Kielitoimiston sanakirjassa