vaaka

Katso myös: Vaaka

Suomi

Substantiivi

vaaka (9-D) (monikko vaa’at)

1. punnittavan kohteen painon (massa) mittaamiseen käytettävä laite

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	vaaka	vaa’at
genetiivi	vaa’an	vaakojen (vaakain)
partitiivi	vaakaa	vaakoja
akkusatiivi	vaaka; vaa’an	vaa’at
Sisäpaikallissijat
inessiivi	vaa’assa	vaaoissa
elatiivi	vaa’asta	vaaoista
illatiivi	vaakaan	vaakoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi	vaa’alla	vaaoilla
ablatiivi	vaa’alta	vaaoilta
allatiivi	vaa’alle	vaaoille
Muut
essiivi	vaakana	vaakoina
translatiivi	vaa’aksi	vaaoiksi
abessiivi	vaa’atta	vaaoitta
instruktiivi	–	vaaoin
komitatiivi	–	vaakoine- + omistusliite

Käännökset

englanti: scales, balance ido: balanco italia: bilancia f. puola: waga f.

ranska: balance f. ruotsi: våg saksa: Waage f. tšekki: váhy venäjä: весы

Liittyvät sanat

• kirjevaaka, henkilövaaka, talousvaaka