uuvuttaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
uuvuttaminen (38)
- teonnimi verbistä uuvuttaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | uuvuttaminen | uuvuttamiset |
| genetiivi | uuvuttamisen | uuvuttamisten uuvuttamisien |
| partitiivi | uuvuttamista | uuvuttamisia |
| akkusatiivi | uuvuttaminen; uuvuttamisen |
uuvuttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | uuvuttamisessa | uuvuttamisissa |
| elatiivi | uuvuttamisesta | uuvuttamisista |
| illatiivi | uuvuttamiseen | uuvuttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | uuvuttamisella | uuvuttamisilla |
| ablatiivi | uuvuttamiselta | uuvuttamisilta |
| allatiivi | uuvuttamiselle | uuvuttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | uuvuttamisena (uuvuttamisna) |
uuvuttamisina |
| translatiivi | uuvuttamiseksi | uuvuttamisiksi |
| abessiivi | uuvuttamisetta | uuvuttamisitta |
| instruktiivi | – | uuvuttamisin |
| komitatiivi | – | uuvuttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | uuvuttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
uuvuttamis- | |