urhoollisuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
urhoollisuus (40)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈurhoːlˌlisuːs/
- tavutus: ur‧hool‧li‧suus
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | urhoollisuus | urhoollisuudet |
| genetiivi | urhoollisuuden | urhoollisuuksien |
| partitiivi | urhoollisuutta | urhoollisuuksia |
| akkusatiivi | urhoollisuus; urhoollisuuden |
urhoollisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | urhoollisuudessa | urhoollisuuksissa |
| elatiivi | urhoollisuudesta | urhoollisuuksista |
| illatiivi | urhoollisuuteen | urhoollisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | urhoollisuudella | urhoollisuuksilla |
| ablatiivi | urhoollisuudelta | urhoollisuuksilta |
| allatiivi | urhoollisuudelle | urhoollisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | urhoollisuutena | urhoollisuuksina |
| translatiivi | urhoollisuudeksi | urhoollisuuksiksi |
| abessiivi | urhoollisuudetta | urhoollisuuksitta |
| instruktiivi | – | urhoollisuuksin |
| komitatiivi | – | urhoollisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | urhoollisuude- | |
| vahva vartalo | urhoollisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
urhoollisuut- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan urhoollinen vartalosta urhoollis- ja suffiksista -uus
Käännökset[muokkaa]
1. urheus
|
Ks. urheus |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- urhoollisuus Kielitoimiston sanakirjassa