uranuurtaja

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

uranuurtaja (10)[1]

  1. tienraivaaja, pioneeri

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈurɑnˌuːrt̪ɑjɑ/
  • tavutus: u‧ran‧uur‧ta‧ja

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi uranuurtaja uranuurtajat
genetiivi uranuurtajan uranuurtajien
(uranuurtajain)
partitiivi uranuurtajaa uranuurtajia
akkusatiivi uranuurtaja;
uranuurtajan
uranuurtajat
sisäpaikallissijat
inessiivi uranuurtajassa uranuurtajissa
elatiivi uranuurtajasta uranuurtajista
illatiivi uranuurtajaan uranuurtajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi uranuurtajalla uranuurtajilla
ablatiivi uranuurtajalta uranuurtajilta
allatiivi uranuurtajalle uranuurtajille
muut sijamuodot
essiivi uranuurtajana uranuurtajina
translatiivi uranuurtajaksi uranuurtajiksi
abessiivi uranuurtajatta uranuurtajitta
instruktiivi uranuurtajin
komitatiivi uranuurtajine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo uranuurtaja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

yhdyssana osista ura (genetiivi) ja uurtaja

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

uranuurtajantyö

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10