uloskirjautuminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
uloskirjautuminen (38)
- toiminto, jossa kirjaudutaan ulos jostakin; kirjautuminen ulos
- Kaikille sattuu kuitenkin joskus lapsuksia, ja uloskirjautuminen voi päästä unohtumaan. (tivi.fi)
- uloskirjautuminen jostakin palvelusta/paikasta
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | uloskirjautuminen | uloskirjautumiset |
| genetiivi | uloskirjautumisen | uloskirjautumisten uloskirjautumisien |
| partitiivi | uloskirjautumista | uloskirjautumisia |
| akkusatiivi | uloskirjautuminen; uloskirjautumisen |
uloskirjautumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | uloskirjautumisessa | uloskirjautumisissa |
| elatiivi | uloskirjautumisesta | uloskirjautumisista |
| illatiivi | uloskirjautumiseen | uloskirjautumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | uloskirjautumisella | uloskirjautumisilla |
| ablatiivi | uloskirjautumiselta | uloskirjautumisilta |
| allatiivi | uloskirjautumiselle | uloskirjautumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | uloskirjautumisena (uloskirjautumisna) |
uloskirjautumisina |
| translatiivi | uloskirjautumiseksi | uloskirjautumisiksi |
| abessiivi | uloskirjautumisetta | uloskirjautumisitta |
| instruktiivi | – | uloskirjautumisin |
| komitatiivi | – | uloskirjautumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | uloskirjautumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
uloskirjautumis- | |