uistelija
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
uistelija (12)
- henkilö, joka uistelee
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈui̯st̪eˌlijɑ/
- tavutus: uis‧te‧li‧ja
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | uistelija | uistelijat |
| genetiivi | uistelijan | uistelijoiden uistelijoitten (uistelijain) |
| partitiivi | uistelijaa | uistelijoita |
| akkusatiivi | uistelija; uistelijan |
uistelijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | uistelijassa | uistelijoissa |
| elatiivi | uistelijasta | uistelijoista |
| illatiivi | uistelijaan | uistelijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | uistelijalla | uistelijoilla |
| ablatiivi | uistelijalta | uistelijoilta |
| allatiivi | uistelijalle | uistelijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | uistelijana | uistelijoina |
| translatiivi | uistelijaksi | uistelijoiksi |
| abessiivi | uistelijatta | uistelijoitta |
| instruktiivi | – | uistelijoin |
| komitatiivi | – | uistelijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | uistelija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. henkilö, joka uistelee
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- uistelija Kielitoimiston sanakirjassa