uhri

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

uhri (5)[1]

  1. ihminen, jolle tapahtui jotakin pahaa, esimerkiksi rikoksen uhri
    Hän oli ryöstön uhri.
  2. (uskonto) jumalalle tai jumalille uhrauksessa luovutettu lahja
    Uhri vietiin alttarille.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi uhri uhrit
genetiivi uhrin uhrien
(uhrein)
partitiivi uhria uhreja
akkusatiivi uhri; uhrin uhrit
Sisäpaikallissijat
inessiivi uhrissa uhreissa
elatiivi uhrista uhreista
illatiivi uhriin uhreihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi uhrilla uhreilla
ablatiivi uhrilta uhreilta
allatiivi uhrille uhreille
Muut
essiivi uhrina uhreina
translatiivi uhriksi uhreiksi
abessiivi uhritta uhreitta
instruktiivi uhrein
komitatiivi uhreine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Nämä käännökset on merkitty korjattaviksi.

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5