tuultuminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tuultuminen (38)
- teonnimi verbistä tuultua
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tuultuminen | tuultumiset |
| genetiivi | tuultumisen | tuultumisten tuultumisien |
| partitiivi | tuultumista | tuultumisia |
| akkusatiivi | tuultuminen; tuultumisen |
tuultumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tuultumisessa | tuultumisissa |
| elatiivi | tuultumisesta | tuultumisista |
| illatiivi | tuultumiseen | tuultumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tuultumisella | tuultumisilla |
| ablatiivi | tuultumiselta | tuultumisilta |
| allatiivi | tuultumiselle | tuultumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tuultumisena (tuultumisna) |
tuultumisina |
| translatiivi | tuultumiseksi | tuultumisiksi |
| abessiivi | tuultumisetta | tuultumisitta |
| instruktiivi | – | tuultumisin |
| komitatiivi | – | tuultumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tuultumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tuultumis- | |