tuova
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
tuova
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä tuoda
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tuova | tuovat |
| genetiivi | tuovan | tuovien (tuovain) |
| partitiivi | tuovaa | tuovia |
| akkusatiivi | tuova; tuovan | tuovat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tuovassa | tuovissa |
| elatiivi | tuovasta | tuovista |
| illatiivi | tuovaan | tuoviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tuovalla | tuovilla |
| ablatiivi | tuovalta | tuovilta |
| allatiivi | tuovalle | tuoville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tuovana | tuovina |
| translatiivi | tuovaksi | tuoviksi |
| abessiivi | tuovatta | tuovitta |
| instruktiivi | – | tuovin |
| komitatiivi | – | tuovine |