tuntija

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tuntija (12)[1]

  1. henkilö, jolla on tuntemusta johonkin
    Sommelier on viinien tuntija, joka työskentelee ravintolassa.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi tuntija tuntijat
genetiivi tuntijan tuntijoiden
tuntijoitten
(tuntijain)
partitiivi tuntijaa tuntijoita
akkusatiivi tuntija; tuntijan tuntijat
Sisäpaikallissijat
inessiivi tuntijassa tuntijoissa
elatiivi tuntijasta tuntijoista
illatiivi tuntijaan tuntijoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi tuntijalla tuntijoilla
ablatiivi tuntijalta tuntijoilta
allatiivi tuntijalle tuntijoille
Muut
essiivi tuntijana tuntijoina
translatiivi tuntijaksi tuntijoiksi
abessiivi tuntijatta tuntijoitta
instruktiivi tuntijoin
komitatiivi tuntijoine-
+ omistusliite

Liittyvät sanat[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12