tunkeutuja

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tunkeutuja (10)

  1. henkilö, joka tunkeutuu johonkin

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪uŋkeu̯ˌt̪ujɑ/ tai /ˈt̪uŋkeˌut̪ujɑ/
  • tavutus: tun‧keu‧tu‧ja / tun‧ke‧u‧tu‧ja

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tunkeutuja tunkeutujat
genetiivi tunkeutujan tunkeutujien
(tunkeutujain)
partitiivi tunkeutujaa tunkeutujia
akkusatiivi tunkeutuja;
tunkeutujan
tunkeutujat
sisäpaikallissijat
inessiivi tunkeutujassa tunkeutujissa
elatiivi tunkeutujasta tunkeutujista
illatiivi tunkeutujaan tunkeutujiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tunkeutujalla tunkeutujilla
ablatiivi tunkeutujalta tunkeutujilta
allatiivi tunkeutujalle tunkeutujille
muut sijamuodot
essiivi tunkeutujana tunkeutujina
translatiivi tunkeutujaksi tunkeutujiksi
abessiivi tunkeutujatta tunkeutujitta
instruktiivi tunkeutujin
komitatiivi tunkeutujine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tunkeutuja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]