tukistaja
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tukistaja (10)
- henkilö, joka tukistaa jotakuta
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tukistaja | tukistajat |
| genetiivi | tukistajan | tukistajien (tukistajain) |
| partitiivi | tukistajaa | tukistajia |
| akkusatiivi | tukistaja; tukistajan |
tukistajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tukistajassa | tukistajissa |
| elatiivi | tukistajasta | tukistajista |
| illatiivi | tukistajaan | tukistajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tukistajalla | tukistajilla |
| ablatiivi | tukistajalta | tukistajilta |
| allatiivi | tukistajalle | tukistajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tukistajana | tukistajina |
| translatiivi | tukistajaksi | tukistajiksi |
| abessiivi | tukistajatta | tukistajitta |
| instruktiivi | – | tukistajin |
| komitatiivi | – | tukistajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tukistaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |