toissijaisuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
toissijaisuus (40)
- se, että on toissijainen
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | toissijaisuus | toissijaisuudet |
| genetiivi | toissijaisuuden | toissijaisuuksien |
| partitiivi | toissijaisuutta | toissijaisuuksia |
| akkusatiivi | toissijaisuus; toissijaisuuden |
toissijaisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | toissijaisuudessa | toissijaisuuksissa |
| elatiivi | toissijaisuudesta | toissijaisuuksista |
| illatiivi | toissijaisuuteen | toissijaisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | toissijaisuudella | toissijaisuuksilla |
| ablatiivi | toissijaisuudelta | toissijaisuuksilta |
| allatiivi | toissijaisuudelle | toissijaisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | toissijaisuutena | toissijaisuuksina |
| translatiivi | toissijaisuudeksi | toissijaisuuksiksi |
| abessiivi | toissijaisuudetta | toissijaisuuksitta |
| instruktiivi | – | toissijaisuuksin |
| komitatiivi | – | toissijaisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | toissijaisuude- | |
| vahva vartalo | toissijaisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
toissijaisuut- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan toissijainen vartalosta toissijais- ja suffiksista -uus
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on toissijainen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- toissijaisuus Kielitoimiston sanakirjassa