tislaus

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Wikipedia
Katso myös artikkeli Tislaus Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi[muokkaa]

tislaus (39)[1]

  1. (kemia) eri aineiden erilaisiin haihtuvuuksiin perustuva liuenneiden aineiden erottamiseen käytetty menetelmä, jossa ei tapahdu kemiallista reaktiota

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi tislaus tislaukset
genetiivi tislauksen tislausten
tislauksien
partitiivi tislausta tislauksia
akkusatiivi tislaus; tislauksen tislaukset
Sisäpaikallissijat
inessiivi tislauksessa tislauksissa
elatiivi tislauksesta tislauksista
illatiivi tislaukseen tislauksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi tislauksella tislauksilla
ablatiivi tislaukselta tislauksilta
allatiivi tislaukselle tislauksille
Muut
essiivi tislauksena tislauksina
translatiivi tislaukseksi tislauksiksi
abessiivi tislauksetta tislauksitta
instruktiivi tislauksin
komitatiivi tislauksine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39