tipi

Wikisanakirjasta
Katso myös: Tipi

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tipi (5)

  1. tasankojen intiaaneille ominainen asumus, joka koostuu kartionmuotoon asetetuista riu'uista ja niitä peittävästä nahasta

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tipi tipit
genetiivi tipin tipien
(tipein)
partitiivi tipiä tipejä
akkusatiivi tipi;
tipin
tipit
sisäpaikallissijat
inessiivi tipissä tipeissä
elatiivi tipistä tipeistä
illatiivi tipiin tipeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tipillä tipeillä
ablatiivi tipiltä tipeiltä
allatiivi tipille tipeille
muut sijamuodot
essiivi tipinä tipeinä
translatiivi tipiksi tipeiksi
abessiivi tipittä tipeittä
instruktiivi tipein
komitatiivi tipeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tipi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]