tipahdus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tipahdus (39)

  1. tipahtaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪ipɑhdus/
  • tavutus: ti‧pah‧dus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tipahdus tipahdukset
genetiivi tipahduksen tipahdusten
tipahduksien
partitiivi tipahdusta tipahduksia
akkusatiivi tipahdus;
tipahduksen
tipahdukset
sisäpaikallissijat
inessiivi tipahduksessa tipahduksissa
elatiivi tipahduksesta tipahduksista
illatiivi tipahdukseen tipahduksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tipahduksella tipahduksilla
ablatiivi tipahdukselta tipahduksilta
allatiivi tipahdukselle tipahduksille
muut sijamuodot
essiivi tipahduksena tipahduksina
translatiivi tipahdukseksi tipahduksiksi
abessiivi tipahduksetta tipahduksitta
instruktiivi tipahduksin
komitatiivi tipahduksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tipahdukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
tipahdus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä tipahtaa (tipahd- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]