tarkkaaja
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tarkkaaja (10)
- henkilö, joka tarkkaa
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪ɑrkːɑːjɑ/
- tavutus: tark‧kaa‧ja
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tarkkaaja | tarkkaajat |
| genetiivi | tarkkaajan | tarkkaajien (tarkkaajain) |
| partitiivi | tarkkaajaa | tarkkaajia |
| akkusatiivi | tarkkaaja; tarkkaajan |
tarkkaajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tarkkaajassa | tarkkaajissa |
| elatiivi | tarkkaajasta | tarkkaajista |
| illatiivi | tarkkaajaan | tarkkaajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tarkkaajalla | tarkkaajilla |
| ablatiivi | tarkkaajalta | tarkkaajilta |
| allatiivi | tarkkaajalle | tarkkaajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tarkkaajana | tarkkaajina |
| translatiivi | tarkkaajaksi | tarkkaajiksi |
| abessiivi | tarkkaajatta | tarkkaajitta |
| instruktiivi | – | tarkkaajin |
| komitatiivi | – | tarkkaajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tarkkaaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. henkilö, joka tarkkaa
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- tarkkaaja Kielitoimiston sanakirjassa