tappura
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tappura (12)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪ɑpːurɑ/
- tavutus: tap‧pu‧ra
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tappura | tappurat |
| genetiivi | tappuran | tappuroiden tappuroitten (tappurain) |
| partitiivi | tappuraa | tappuroita |
| akkusatiivi | tappura; tappuran |
tappurat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tappurassa | tappuroissa |
| elatiivi | tappurasta | tappuroista |
| illatiivi | tappuraan | tappuroihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tappuralla | tappuroilla |
| ablatiivi | tappuralta | tappuroilta |
| allatiivi | tappuralle | tappuroille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tappurana | tappuroina |
| translatiivi | tappuraksi | tappuroiksi |
| abessiivi | tappuratta | tappuroitta |
| instruktiivi | – | tappuroin |
| komitatiivi | – | tappuroine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tappura- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
Sanaa on pidetty tappaa-verbistä, jolla on ollut merkitys ’lyödä’ myös ’loukuttaa (pellavaa)’. Kirjakielessä sana on mainittu ensikerrän Georgius Kihlin häärunossa vuonna 1693.[1]
Käännökset[muokkaa]
1. jalostus
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kaisa Häkkinen & Terttu Lempiäinen: Aaloesta öljypuuhun. Suomen kielellä mainittuja kasveja Agricolan aikaan, s. 146. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-358-5.