tammi

Suomi

Substantiivi

tammi (7)

1. metsätammi, pyökkikasvien heimon jalo lehtipuu (Quercus robur), jota kasvaa myös Suomessa luonnonvaraisena; jokin sen sukuinen puu
2. tammipeli
3. (vanhentunut, kansanomainen) pato

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	tammi	tammet
genetiivi	tammen	tammien
partitiivi	tammea	tammia
akkusatiivi	tammi; tammen	tammet
Sisäpaikallissijat
inessiivi	tammessa	tammissa
elatiivi	tammesta	tammista
illatiivi	tammeen	tammiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi	tammella	tammilla
ablatiivi	tammelta	tammilta
allatiivi	tammelle	tammille
Muut
essiivi	tammena	tammina
translatiivi	tammeksi	tammiksi
abessiivi	tammetta	tammitta
instruktiivi	–	tammin
komitatiivi	–	tammine- + omistusliite

Käännökset

1. kasvi

englanti: oak espanja: roble italia: quercia f. hollanti: eik kroatia: hrast m., dub m. islanti: eik norja: eik ranska: chêne m. romania: stejar m.

ruotsi: ek esperanto: kverko saksa: Eiche f. serbia: hrast m. sloveeni: hrast m. slovakki: dub tanska: eg venäjä: дуб viro: tamm

2. peli

Kts. tammipeli

3. pato

Kts. pato

Liittyvät sanat

Puu

korkkitammi, punatammi, rautatammi, talvitammi, tammenterho, tamminen, tammenlehti, tammenlehvä

tammenlehtisalaatti, tammihiiri, tammihuonekalu, tammikehrääjä, tammikuinen, tammikuu, tammilauta, tammilehto, tammimetsä, tammimetsikkö, tammiparketti, tammipeli, tammipöytä, tammipuinen, tammipuu, tammisto, tammitynnyri, tammiviilu, tammivyöhyke