taisteleva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
taisteleva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä taistella
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | taisteleva | taistelevat |
| genetiivi | taistelevan | taistelevien (taistelevain) |
| partitiivi | taistelevaa | taistelevia |
| akkusatiivi | taisteleva; taistelevan | taistelevat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | taistelevassa | taistelevissa |
| elatiivi | taistelevasta | taistelevista |
| illatiivi | taistelevaan | taisteleviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | taistelevalla | taistelevilla |
| ablatiivi | taistelevalta | taistelevilta |
| allatiivi | taistelevalle | taisteleville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | taistelevana | taistelevina |
| translatiivi | taistelevaksi | taisteleviksi |
| abessiivi | taistelevatta | taistelevitta |
| instruktiivi | – | taistelevin |
| komitatiivi | – | taistelevine |