taarna
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
taarna (9)
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | taarna | taarnat |
| genetiivi | taarnan | taarnojen (taarnain) |
| partitiivi | taarnaa | taarnoja |
| akkusatiivi | taarna; taarnan |
taarnat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | taarnassa | taarnoissa |
| elatiivi | taarnasta | taarnoista |
| illatiivi | taarnaan | taarnoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | taarnalla | taarnoilla |
| ablatiivi | taarnalta | taarnoilta |
| allatiivi | taarnalle | taarnoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | taarnana | taarnoina |
| translatiivi | taarnaksi | taarnoiksi |
| abessiivi | taarnatta | taarnoitta |
| instruktiivi | – | taarnoin |
| komitatiivi | – | taarnoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | taarna- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
vanha indoeurooppalainen laina[1]
Käännökset[muokkaa]
1. Cladium-suvun jäsen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- taarna Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 350. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.