tönäisevä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
tönäisevä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä tönäistä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tönäisevä | tönäisevät |
| genetiivi | tönäisevän | tönäisevien (tönäiseväin) |
| partitiivi | tönäisevää | tönäiseviä |
| akkusatiivi | tönäisevä; tönäisevän | tönäisevät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tönäisevässä | tönäisevissä |
| elatiivi | tönäisevästä | tönäisevistä |
| illatiivi | tönäisevään | tönäiseviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tönäisevällä | tönäisevillä |
| ablatiivi | tönäisevältä | tönäiseviltä |
| allatiivi | tönäisevälle | tönäiseville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tönäisevänä | tönäisevinä |
| translatiivi | tönäiseväksi | tönäiseviksi |
| abessiivi | tönäisevättä | tönäisevittä |
| instruktiivi | – | tönäisevin |
| komitatiivi | – | tönäisevine |