tärisevä

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

tärisevä (10)

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä täristä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi tärisevä tärisevät
genetiivi tärisevän tärisevien
(täriseväin)
partitiivi tärisevää täriseviä
akkusatiivi tärisevä; tärisevän tärisevät
Sisäpaikallissijat
inessiivi tärisevässä tärisevissä
elatiivi tärisevästä tärisevistä
illatiivi tärisevään täriseviin
Ulkopaikallissijat
adessiivi tärisevällä tärisevillä
ablatiivi tärisevältä täriseviltä
allatiivi tärisevälle täriseville
Muut
essiivi tärisevänä tärisevinä
translatiivi täriseväksi täriseviksi
abessiivi (tärisevättä) (tärisevittä)
instruktiivi tärisevin
komitatiivi tärisevine