tähtääminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tähtääminen (38)
- teonnimi verbistä tähdätä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tähtääminen | tähtäämiset |
| genetiivi | tähtäämisen | tähtäämisten tähtäämisien |
| partitiivi | tähtäämistä | tähtäämisiä |
| akkusatiivi | tähtääminen; tähtäämisen |
tähtäämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tähtäämisessä | tähtäämisissä |
| elatiivi | tähtäämisestä | tähtäämisistä |
| illatiivi | tähtäämiseen | tähtäämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tähtäämisellä | tähtäämisillä |
| ablatiivi | tähtäämiseltä | tähtäämisiltä |
| allatiivi | tähtäämiselle | tähtäämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tähtäämisenä (tähtäämisnä) |
tähtäämisinä |
| translatiivi | tähtäämiseksi | tähtäämisiksi |
| abessiivi | tähtäämisettä | tähtäämisittä |
| instruktiivi | – | tähtäämisin |
| komitatiivi | – | tähtäämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tähtäämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tähtäämis- | |