synkeys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

synkeys (40)[1]

  1. se, että on synkeä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsyŋkeys/ tai /ˈsyŋkey̯s/
  • tavutus: syn‧ke‧ys / syn‧keys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi synkeys synkeydet
genetiivi synkeyden synkeyksien
partitiivi synkeyttä synkeyksiä
akkusatiivi synkeys;
synkeyden
synkeydet
sisäpaikallissijat
inessiivi synkeydessä synkeyksissä
elatiivi synkeydestä synkeyksistä
illatiivi synkeyteen synkeyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi synkeydellä synkeyksillä
ablatiivi synkeydeltä synkeyksiltä
allatiivi synkeydelle synkeyksille
muut sijamuodot
essiivi synkeytenä synkeyksinä
translatiivi synkeydeksi synkeyksiksi
abessiivi synkeydettä synkeyksittä
instruktiivi synkeyksin
komitatiivi synkeyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo synkeyde-
vahva vartalo synkeyte-
konsonantti-
vartalo
synkeyt-

Etymologia[muokkaa]

sanan synkeä vartalosta synke- ja suffiksista -ys

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • synkeys Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40