supinaatio
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
supinaatio (3)
- (anatomia) kyynärvarren tai jalkaterän ulkokierto[1]
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | supinaatio | supinaatiot |
genetiivi | supinaation | supinaatioiden supinaatioitten |
partitiivi | supinaatiota | supinaatioita |
akkusatiivi | supinaatio; supinaation |
supinaatiot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | supinaatiossa | supinaatioissa |
elatiivi | supinaatiosta | supinaatioista |
illatiivi | supinaatioon | supinaatioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | supinaatiolla | supinaatioilla |
ablatiivi | supinaatiolta | supinaatioilta |
allatiivi | supinaatiolle | supinaatioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | supinaationa | supinaatioina |
translatiivi | supinaatioksi | supinaatioiksi |
abessiivi | supinaatiotta | supinaatioitta |
instruktiivi | – | supinaatioin |
komitatiivi | – | supinaatioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | supinaatio- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
1. ulkokierto
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Vastakohdat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- supinaatio Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Leppäluoto & Kettunen & Rintamäki & Vakkuri & Vierimaa: Anatomia ja fysiologia. Rakenteesta toimintaan, s. 110. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-28612-8.