suomustus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

suomustus (39)

  1. suomujen poisto kalasta perkauksen yhteydessä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsuo̯must̪us/
  • tavutus: suo‧mus‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi suomustus suomustukset
genetiivi suomustuksen suomustusten
suomustuksien
partitiivi suomustusta suomustuksia
akkusatiivi suomustus;
suomustuksen
suomustukset
sisäpaikallissijat
inessiivi suomustuksessa suomustuksissa
elatiivi suomustuksesta suomustuksista
illatiivi suomustukseen suomustuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi suomustuksella suomustuksilla
ablatiivi suomustukselta suomustuksilta
allatiivi suomustukselle suomustuksille
muut sijamuodot
essiivi suomustuksena suomustuksina
translatiivi suomustukseksi suomustuksiksi
abessiivi suomustuksetta suomustuksitta
instruktiivi suomustuksin
komitatiivi suomustuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo suomustukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
suomustus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä suomustaa (suomust- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]