sulautuva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
sulautuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä sulautua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sulautuva | sulautuvat |
| genetiivi | sulautuvan | sulautuvien (sulautuvain) |
| partitiivi | sulautuvaa | sulautuvia |
| akkusatiivi | sulautuva; sulautuvan | sulautuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sulautuvassa | sulautuvissa |
| elatiivi | sulautuvasta | sulautuvista |
| illatiivi | sulautuvaan | sulautuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sulautuvalla | sulautuvilla |
| ablatiivi | sulautuvalta | sulautuvilta |
| allatiivi | sulautuvalle | sulautuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sulautuvana | sulautuvina |
| translatiivi | sulautuvaksi | sulautuviksi |
| abessiivi | sulautuvatta | sulautuvitta |
| instruktiivi | – | sulautuvin |
| komitatiivi | – | sulautuvine |