suistuva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
suistuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä suistua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | suistuva | suistuvat |
| genetiivi | suistuvan | suistuvien (suistuvain) |
| partitiivi | suistuvaa | suistuvia |
| akkusatiivi | suistuva; suistuvan | suistuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | suistuvassa | suistuvissa |
| elatiivi | suistuvasta | suistuvista |
| illatiivi | suistuvaan | suistuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | suistuvalla | suistuvilla |
| ablatiivi | suistuvalta | suistuvilta |
| allatiivi | suistuvalle | suistuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | suistuvana | suistuvina |
| translatiivi | suistuvaksi | suistuviksi |
| abessiivi | suistuvatta | suistuvitta |
| instruktiivi | – | suistuvin |
| komitatiivi | – | suistuvine |