sudoku
 |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
sudoku (2)
- japanilainen logiikkapeli, jossa täytetään ruudukkoa numeroilla
- (nettislangia) itsemurha
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sudoku | sudokut |
| genetiivi | sudokun | sudokujen sudokuiden sudokuitten |
| partitiivi | sudokua | sudokuita sudokuja |
| akkusatiivi | sudoku; sudokun |
sudokut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sudokussa | sudokuissa |
| elatiivi | sudokusta | sudokuista |
| illatiivi | sudokuun | sudokuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sudokulla | sudokuilla |
| ablatiivi | sudokulta | sudokuilta |
| allatiivi | sudokulle | sudokuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sudokuna | sudokuina |
| translatiivi | sudokuksi | sudokuiksi |
| abessiivi | sudokutta | sudokuitta |
| instruktiivi | – | sudokuin |
| komitatiivi | – | sudokuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sudoku- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
japanin kielen 数独 (sūdoku)
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- sudoku Kielitoimiston sanakirjassa
Englanti[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
sudoku (monikko sudokus)