stishoviitti
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
stishoviitti (5-C) (ei monikkoa)
- eräs erittäin kova piidioksidin muoto
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | stishoviitti | – |
| genetiivi | stishoviitin | – |
| partitiivi | stishoviittia | – |
| akkusatiivi | stishoviitti; stishoviitin |
– |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | stishoviitissa | – |
| elatiivi | stishoviitista | – |
| illatiivi | stishoviittiin | – |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | stishoviitilla | – |
| ablatiivi | stishoviitilta | – |
| allatiivi | stishoviitille | – |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | stishoviittina | – |
| translatiivi | stishoviitiksi | – |
| abessiivi | stishoviititta | – |
| instruktiivi | – | – |
| komitatiivi | – | stishoviitteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | stishoviiti- | |
| vahva vartalo | stishoviitti- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
venäläisen fyysikon Sergej Mihailovitš Stišovin (1937–) mukaan, joka valmisti yhdistettä laboratoriossa[1]
Käännökset[muokkaa]
1. eräs erittäin kova piidioksidin muoto
|
|
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Martti Lehtinen: Mistä mineraalien nimet ovat peräisin? 3.5.2012. LUMA-keskus Suomi. Viitattu 22.3.2020.