sotiva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
sotiva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä sotia
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sotiva | sotivat |
| genetiivi | sotivan | sotivien (sotivain) |
| partitiivi | sotivaa | sotivia |
| akkusatiivi | sotiva; sotivan | sotivat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sotivassa | sotivissa |
| elatiivi | sotivasta | sotivista |
| illatiivi | sotivaan | sotiviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sotivalla | sotivilla |
| ablatiivi | sotivalta | sotivilta |
| allatiivi | sotivalle | sotiville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sotivana | sotivina |
| translatiivi | sotivaksi | sotiviksi |
| abessiivi | sotivatta | sotivitta |
| instruktiivi | – | sotivin |
| komitatiivi | – | sotivine |