sorkkinut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
sorkkinut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä sorkkia
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sorkkinut | sorkkineet |
| genetiivi | sorkkineen | sorkkineiden sorkkineitten |
| partitiivi | sorkkinutta | sorkkineita |
| akkusatiivi | sorkkinut; sorkkineen | sorkkineet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sorkkineessa | sorkkineissa |
| elatiivi | sorkkineesta | sorkkineista |
| illatiivi | sorkkineeseen | sorkkineisiin sorkkineihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sorkkineella | sorkkineilla |
| ablatiivi | sorkkineelta | sorkkineilta |
| allatiivi | sorkkineelle | sorkkineille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sorkkineena | sorkkineina |
| translatiivi | sorkkineeksi | sorkkineiksi |
| abessiivi | sorkkineetta | sorkkineitta |
| instruktiivi | – | sorkkinein |
| komitatiivi | – | sorkkineine |