solminnut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
solminnut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä solmita
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | solminnut | solminneet |
| genetiivi | solminneen | solminneiden solminneitten |
| partitiivi | solminnutta | solminneita |
| akkusatiivi | solminnut; solminneen | solminneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | solminneessa | solminneissa |
| elatiivi | solminneesta | solminneista |
| illatiivi | solminneeseen | solminneisiin solminneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | solminneella | solminneilla |
| ablatiivi | solminneelta | solminneilta |
| allatiivi | solminneelle | solminneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | solminneena | solminneina |
| translatiivi | solminneeksi | solminneiksi |
| abessiivi | solminneetta | solminneitta |
| instruktiivi | – | solminnein |
| komitatiivi | – | solminneine |