soinnuttava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
soinnuttava
- (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä sointua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | soinnuttava | soinnuttavat |
| genetiivi | soinnuttavan | soinnuttavien (soinnuttavain) |
| partitiivi | soinnuttavaa | soinnuttavia |
| akkusatiivi | soinnuttava; soinnuttavan | soinnuttavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | soinnuttavassa | soinnuttavissa |
| elatiivi | soinnuttavasta | soinnuttavista |
| illatiivi | soinnuttavaan | soinnuttaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | soinnuttavalla | soinnuttavilla |
| ablatiivi | soinnuttavalta | soinnuttavilta |
| allatiivi | soinnuttavalle | soinnuttaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | soinnuttavana | soinnuttavina |
| translatiivi | soinnuttavaksi | soinnuttaviksi |
| abessiivi | soinnuttavatta | soinnuttavitta |
| instruktiivi | – | soinnuttavin |
| komitatiivi | – | soinnuttavine |
Verbi[muokkaa]
soinnuttava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä soinnuttaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | soinnuttava | soinnuttavat |
| genetiivi | soinnuttavan | soinnuttavien (soinnuttavain) |
| partitiivi | soinnuttavaa | soinnuttavia |
| akkusatiivi | soinnuttava; soinnuttavan | soinnuttavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | soinnuttavassa | soinnuttavissa |
| elatiivi | soinnuttavasta | soinnuttavista |
| illatiivi | soinnuttavaan | soinnuttaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | soinnuttavalla | soinnuttavilla |
| ablatiivi | soinnuttavalta | soinnuttavilta |
| allatiivi | soinnuttavalle | soinnuttaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | soinnuttavana | soinnuttavina |
| translatiivi | soinnuttavaksi | soinnuttaviksi |
| abessiivi | soinnuttavatta | soinnuttavitta |
| instruktiivi | – | soinnuttavin |
| komitatiivi | – | soinnuttavine |