skoolaava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
skoolaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä skoolata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | skoolaava | skoolaavat |
| genetiivi | skoolaavan | skoolaavien (skoolaavain) |
| partitiivi | skoolaavaa | skoolaavia |
| akkusatiivi | skoolaava; skoolaavan | skoolaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | skoolaavassa | skoolaavissa |
| elatiivi | skoolaavasta | skoolaavista |
| illatiivi | skoolaavaan | skoolaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | skoolaavalla | skoolaavilla |
| ablatiivi | skoolaavalta | skoolaavilta |
| allatiivi | skoolaavalle | skoolaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | skoolaavana | skoolaavina |
| translatiivi | skoolaavaksi | skoolaaviksi |
| abessiivi | skoolaavatta | skoolaavitta |
| instruktiivi | – | skoolaavin |
| komitatiivi | – | skoolaavine |