skoolaaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
skoolaaminen (38)
- teonnimi verbistä skoolata
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | skoolaaminen | skoolaamiset |
| genetiivi | skoolaamisen | skoolaamisten skoolaamisien |
| partitiivi | skoolaamista | skoolaamisia |
| akkusatiivi | skoolaaminen; skoolaamisen |
skoolaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | skoolaamisessa | skoolaamisissa |
| elatiivi | skoolaamisesta | skoolaamisista |
| illatiivi | skoolaamiseen | skoolaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | skoolaamisella | skoolaamisilla |
| ablatiivi | skoolaamiselta | skoolaamisilta |
| allatiivi | skoolaamiselle | skoolaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | skoolaamisena (skoolaamisna) |
skoolaamisina |
| translatiivi | skoolaamiseksi | skoolaamisiksi |
| abessiivi | skoolaamisetta | skoolaamisitta |
| instruktiivi | – | skoolaamisin |
| komitatiivi | – | skoolaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | skoolaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
skoolaamis- | |