skeittaaja

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Skeittaaja Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

skeittaaja (10)[1]

  1. (puhekieltä) rullalautailun harrastaja; rullalautailija
    Skeittaaja suoritti temppuja rampilla.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈskei̯t̪ːɑːjɑ/
  • tavutus: skeit‧taa‧ja

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi skeittaaja skeittaajat
genetiivi skeittaajan skeittaajien
(skeittaajain)
partitiivi skeittaajaa skeittaajia
akkusatiivi skeittaaja;
skeittaajan
skeittaajat
sisäpaikallissijat
inessiivi skeittaajassa skeittaajissa
elatiivi skeittaajasta skeittaajista
illatiivi skeittaajaan skeittaajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi skeittaajalla skeittaajilla
ablatiivi skeittaajalta skeittaajilta
allatiivi skeittaajalle skeittaajille
muut sijamuodot
essiivi skeittaajana skeittaajina
translatiivi skeittaajaksi skeittaajiksi
abessiivi skeittaajatta skeittaajitta
instruktiivi skeittaajin
komitatiivi skeittaajine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo skeittaaja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10