skarppaaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
skarppaaminen (38)
- teonnimi verbistä skarpata
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | skarppaaminen | skarppaamiset |
| genetiivi | skarppaamisen | skarppaamisten skarppaamisien |
| partitiivi | skarppaamista | skarppaamisia |
| akkusatiivi | skarppaaminen; skarppaamisen |
skarppaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | skarppaamisessa | skarppaamisissa |
| elatiivi | skarppaamisesta | skarppaamisista |
| illatiivi | skarppaamiseen | skarppaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | skarppaamisella | skarppaamisilla |
| ablatiivi | skarppaamiselta | skarppaamisilta |
| allatiivi | skarppaamiselle | skarppaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | skarppaamisena (skarppaamisna) |
skarppaamisina |
| translatiivi | skarppaamiseksi | skarppaamisiksi |
| abessiivi | skarppaamisetta | skarppaamisitta |
| instruktiivi | – | skarppaamisin |
| komitatiivi | – | skarppaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | skarppaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
skarppaamis- | |