skandeeraaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
skandeeraaminen (38)
- teonnimi verbistä skandeerata
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈskɑndeːrɑːminen/
- tavutus: skan‧dee‧raa‧mi‧nen
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | skandeeraaminen | skandeeraamiset |
genetiivi | skandeeraamisen | skandeeraamisten skandeeraamisien |
partitiivi | skandeeraamista | skandeeraamisia |
akkusatiivi | skandeeraaminen; skandeeraamisen |
skandeeraamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | skandeeraamisessa | skandeeraamisissa |
elatiivi | skandeeraamisesta | skandeeraamisista |
illatiivi | skandeeraamiseen | skandeeraamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | skandeeraamisella | skandeeraamisilla |
ablatiivi | skandeeraamiselta | skandeeraamisilta |
allatiivi | skandeeraamiselle | skandeeraamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | skandeeraamisena (skandeeraamisna) |
skandeeraamisina |
translatiivi | skandeeraamiseksi | skandeeraamisiksi |
abessiivi | skandeeraamisetta | skandeeraamisitta |
instruktiivi | – | skandeeraamisin |
komitatiivi | – | skandeeraamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | skandeeraamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
skandeeraamis- |