simultaanisuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

simultaanisuus (40)

  1. se, että on simultaaninen
  2. se, että on samanaikainen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsimulˌt̪ɑːnisuːs/
  • tavutus: si‧mul‧taa‧ni‧suus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi simultaanisuus simultaanisuudet
genetiivi simultaanisuuden simultaanisuuksien
partitiivi simultaanisuutta simultaanisuuksia
akkusatiivi simultaanisuus;
simultaanisuuden
simultaanisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi simultaanisuudessa simultaanisuuksissa
elatiivi simultaanisuudesta simultaanisuuksista
illatiivi simultaanisuuteen simultaanisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi simultaanisuudella simultaanisuuksilla
ablatiivi simultaanisuudelta simultaanisuuksilta
allatiivi simultaanisuudelle simultaanisuuksille
muut sijamuodot
essiivi simultaanisuutena simultaanisuuksina
translatiivi simultaanisuudeksi simultaanisuuksiksi
abessiivi simultaanisuudetta simultaanisuuksitta
instruktiivi simultaanisuuksin
komitatiivi simultaanisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo simultaanisuude-
vahva vartalo simultaanisuute-
konsonantti-
vartalo
simultaanisuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan simultaaninen vartalosta simultaanis- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]