siliävä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
siliävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä silitä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | siliävä | siliävät |
| genetiivi | siliävän | siliävien (siliäväin) |
| partitiivi | siliävää | siliäviä |
| akkusatiivi | siliävä; siliävän | siliävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | siliävässä | siliävissä |
| elatiivi | siliävästä | siliävistä |
| illatiivi | siliävään | siliäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | siliävällä | siliävillä |
| ablatiivi | siliävältä | siliäviltä |
| allatiivi | siliävälle | siliäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | siliävänä | siliävinä |
| translatiivi | siliäväksi | siliäviksi |
| abessiivi | siliävättä | siliävittä |
| instruktiivi | – | siliävin |
| komitatiivi | – | siliävine |